Palvelumme

Palvelutarjontamme:

Toimintamme perustana ovat asiakkaan kanssa yhdessä sovittavat ja raportoitavat suunnittelutavoitteet sekä aikataulu. Suunnittelureferenssimme käsittää yli 1000 muutos- ja korjauskohdetta käsittäen erilaisia rakennuskohteita. Projektejamme toteuttaa yhdeksän alan huippuosaajaa.

  • Sähkö- ja valaistussuunnittelu
  • Sähköteknilliset tietojärjestelmät
  • Valokuitukaapelointi ja järjestelmä suunnittelu
  • Puhtaaksipiirtämispalvelut, ajantasa- ja loppudokumentointi
  • Kehittämishankkeet

 

https://www.loiste.fi/sahkonmyynti/vinkit-ja-ohjeet/energiatehokkuuspalvelut-kainuussa

Julkisen sektorin kohteitamme:

  • Sairaalat, sosiaalihuollon rakennukset
  • Yliopistot ja koulut
  • Vedenkäsittely-, puhelin- ja sähkölaitokset
  • Vankilat
  • Varavoima- ja UPS-järjestelmät
  • Lämpökeskukset, muuntoasemat ja suurjännitejakelujärjestelmät
  • Kirkko, seurakuntakeskukset ja kulttuurirakennukset

Yksityisen sektorin kohteitamme:

  • Teollisuusrakennukset
  • Myymälät, tavaratalot ja pankit
  • Urheilu- ja liikenteen rakennukset
tilaajavastuu

Liekkeen historiikki:

40. Juhlavuosi, elinkeinonharjoittaja Onni Kettusen urasta Lieke Suunnittelu Oy:ksi

Onni Kettusen ura alkoi Tampereen teknillisessä opistossa, vuosina 1969 – 1974. Se oli kynän ja paperin kulta-aikaa ja vasta kolmannella vuosikurssilla oli oppiaineena ATK. Niillä tunneilla opiskeltiin Basic-ohjelmointia ja alan laitteistoa. ”Siihen aikaan Suomessa teknillisissä oppilaitoksissa oli kaksi tietokonetta. Toinen oli Tampereella ja toinen Helsingissä”, Onni Kettunen muistelee.

Sähköinsinööritoimisto Onni Kettusen nimellä tehtiin muutamia suunnitelmia  jo vuoden -77 puolella. Ensimmäiset asiakkaat olivat omakotitalorakentajia. Ne aloitettiin perinteiseen tapaan kodin yhteydessä olevasta työhuoneesta Linnankatu 5 käsin. Seuraavana vuonna toiminta vakaantui ja ostettiin yksiö Kauppakatu 26:sta toimistoksi. Toiminnan laajennettua, verottaja hyväksyi yritysmuodon muutoksen kommandiittiyhtiöksi 1987.

Alkuaikoina, kun kilpailulainsäädäntöä ei ollut, kukin julkisyhteisö hoiti suunnittelijan valinnan omalla tavallaan. Joku taho saattoi pyytää useammalta tarjouksen, mutta lopputulos oli selvä jo ennen tarjouskilpailua, Kettunen kertoo silloisen ajan tunnelmista.

Valtion Rakennushallituksella oli koko maata koskevat omat sisäiset ohjeet suunnittelijoiden valinnalle, eikä niistä yksittäisiä sooloilua sallittu. Varsin varhaisessa vaiheessa me pääsimme mukaan valtion kohteisiin. Näin meillä oli mahdollisuutta kasvattaa henkilökuntaa. Valtionhallinnolla oli vilpitön halu yhteistyöhön. ”Kiitos heille siitä”, Kettunen sanoo.

– Tietokoneavusteiseen suunnitteluun siirryimme jo 80-luvulla. – Ensin oli Jcad ja vähän myöhemmin AutoCad. Alussa teimme koneella keskusten pääkaaviot ja ohjauskeskusten kokoonpanopiirustukset. Sen jälkeen hankimme käyttöömme piiri- ja johdotuskaaviosovellutuksen, jossa oli laajat kirjastot. Näin suunnitelmien taso nousi paljon, Kettunen muistelee.

– Pohjapiirustuksia tehtiin koneella sitä mukaa, kun arkkitehdeiltä saatiin konemuotoiset pohjat.

Ensimmäinen kone oli 286 varustettuna MS-DOS käyttöjärjestelmällä.

Rakennusten lämpöhäviöt laskettiin ohjelmoitavalla laskimella, jonka muistiin ohjelmat ladattiin magneettiliuskilta.

Onni myi yrityksensä vuonna 2004 Arto Kärjelle siirtyäkseen kohti ansaittuja eläkepäiviä. Lopullinen eläkkeelle jääminen tapahtui vuonna 2012, jolloin Arto aloitti uuden yhtiökumppanin etsimisen. 

Vuoden 2012 alussa Arto Kärki työskenteli osittain myös Schneider Oy:n palveluksessa, jossa hän oli tutustunut Ville Keräseen. Keränen oli aloittelemassa kuitenkin sapattivuottaan kilpailunjohtajana Kainuun rastiviikoilla ja lupasi pohtia asiaa seuraavana syksynä. Ajatus kypsyi vähitellen ja kesällä 2013 Kärki ja Keränen tekivät yrityskaupat ja Kärki jäi pienosakkaaksi. Samalla yrityksen yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi ja nimeksi annettiin Lieke Suunnittelu. 

Keränen luotsasi Lieke Suunnittelua toimitusjohtajana aina kevääseen 2017 saakka, jolloin Petri Niskanen palkattiin toimitusjohtajaksi ja ottamaan vetovastuu toimistosta. Näin Keränen pystyi keskittymään automaatiotehtäviin, jatkaessaan kuitenkin Liekkeen omistajana sekä hallituksen puheenjohtajana.

Elektromagneettinen Telegrafi eli liekelennätin on laitos, joka ei katso sumuja eikä kaukaisuutta, ei vuoria eikä meren pauhetta, vaan lennättää sanoman, aatosta nopeammin, tykin jyskettä etemmin; ei ole nuolta niin nopeata, ei matkaa niin pitkää, jota tämä ei ennättäisi. Sanomalehti Sanan-Lennätin no 1. 05.01.1856

Sanomalehti Sanan-Lennätin no 1. 05.01.1856